Tendênsia Folin Internasional

10 Tabela 2.3.1.1.1: Tasa Kresimentu PIB Rejional no Real Paíz Atual Projesaun 2010 2011 2012 2013 2014 Xina 10.4 9.3 7.8 8.0 8.2 Australia 2.6 2.4 3.6 3.0 3.3 Singapura 14.8 5.2 1.3 2.0 5.1 ASEAN-5 7.0 4.5 6.1 5.9 5.5 Indonezia 6.2 6.5 6.2 6.3 6.4 Vietnam 6.8 5.9 5.0 5.2 5.2 Filipinas 7.6 3.9 6.6 6.0 5.5 Tailândia 7.8 0.1 6.4 5.9 4.2 Malázia 7.2 5.1 5.6 5.1 5.2 Timor-Leste 9.5

12.0 8.2

8.0 8.8

Fonte: Diresaun Nasional Polítika Ekonómia, Ministériu Finansas, 2003 no FMI IMF WEO, Abril 2013 PIB Timor-Leste nia efe e los de it a setor laos-minarai Previzaun preliminária MetaAlvu

2.3.1.2: Tendênsia Folin Internasional

Inflasaun global ho tasa ki ik iha tinan 2012 no hein katak kontinua menus husi 4 iha tinan 2013 no 2014. Iha 2012, tasa folin sasan iha ekonomias avansadas, emerjentes no ein- dezenvolvimentu tun ba 2.0 no 6.1 respetivamente, husi 2.7 no 7.1 iha 2011. Previzaun FMI nian hatudu katak te d sia e e sei kontinua tun iha 2013 no 2014 no atinji 5.5 iha 2014 ekonomia emerjente no ein-dezenvolvimentu tanba folin hahán no enerjia sei tun . Maski u e e ba ekonomias avansadas, folin sasan sei sa e fali iha 2014 tanba tasa konsumu iha Japaun sae. Folin Minarai nian 5 Hafoin sa e ba 31.6 iha 2011, folin minarai sa e de it 1.0 iha 2012. Maski u e e, folin kontinua aas, atinji 105.0, li-liu tanba instabilidade jeopolítika iha Médiu Oriente no rejiaun Norte Áfrika nian nomos tanba embargos no sansoens husi nasoens osidentais ba Iraun no Síria. Folin iha 2013 no 2014 sei moderada tanba redusaun produsaun iha paízes naun-OPEC no redusaun iha prokura husi ekonomias avansadas. Iha indikasaun husi merkadu katak sei iha redusoens kuaze 5 ba tinan 2013 no 2014. Prêve katak iha 2014, folin minarai sei tun menus husi 100 to o 95.36. Folin Produtus Agríkula Hafoin tun iha fulan Juñu 2012 o sa e fali iha Jullu 2012 husi folin produtus agríkolus i te asio ais, e e ale ta e kadu si a iha u du ko a-ba posibilidade mosu krize folin hahán, folin e e esta iliza fali iha final 2012 no iha inísiu 2013. Hafoin sa e iha fulan Marsu 5 Deskrisaun kona-ba oinsá folin minarai nian afeta reseita iha Timor-Leste, haree seksaun 2.5.3 ‘eseitas Mi a ai o I esti e tu 11 no Abril 2013 tanba folin susu- ee e e sa e nudar konsekuensia husi produsaun e e tun iha Nova Zelândia, índise folin hahán FAO nian tun iha Maiu no Juñu 2013 Figura 2.3.1.1.2, refleta folin sereal hanesan batar no trigu e e ki ik. Produsaun global produtus hi ak e e sei sae ti a e e. Folin foos iha merkadu internasional normal desze inisiu tinan 2013, maski folin diferente depende ba nia orijen. Prêve katak t o o fi al ti a 2013, produsaun global sei sa e 2.0 tanba kondisaun kli a e e diak iha nasaun produtor sira. Figura 2.3.1.1.2: Índise Folin Hahán Juñu 2009-Juñu 2013 Fonte: Organizasaun Hahaán no Agrikultura FAO 2.3.2: Ekonomia Doméstika Kontas Nasionais 2000-2011 ba Timor-Leste 6 publika iha Maiu 2013. Publikasaun e e reflete esforsu boot husi Governu, liu husi Ministériu Finansas no Diresaun Jeral Estatístikas DJEDGE, atu fornese dadus tuir tempu e e ko siste te husi 2000-2011. Kontas Nasionais 2000-2011 aprezenta adisoens importante tolu ba publikasaun iha 2012. Ba dahuluk, pu likasau e e ekstende sekuênsias 2004-2010 a fali kotuk to o 2000, hodi oferese ba públiku tinan adisionais haat kona-ba medida PIB produsaun, despeza no rendimentu. Ba daruak, avaliabilidade fontes estatístikas permite DJEDGE atualiza sekuênsias 2004-2010 hodi u e e fo ese desk isau ida e e ko etu liu ko a-ba eko o ia iha ti a hi ak e e la a . Ikus liu, publikasaun oferese dadus ofisiais kona-ba kontas Nasionais ba tinan 2011. “eksau ida e e fo ese i fo asau kona-ba Kontas Nasionais 2000-2011 nian. 6 Diresaun Jeral Estatístikas DGE, 2013. 12

2.3.2.1: Total Produtu Internu Brutu