54.0 BB1 2016 Tetum 15.2 Fina Finall

Pájina | 61 Atuál 2014 BB1 Rec 2015 Projesaun 2016 2017 2018 2019 2020 Reseitas hosi Instituisoens ne’ebé agora sai ajensias autónomas 1.5 1.5 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 Fonte: Diresaun Nasional Polítika Ekonómika, Ministériu Finansas, 2015 Iha previzaun katak valor total ba taxas no enkargu sei aumenta 24.7 iha 2016 ko pa a ho alo iha O‘ . Ida e e ta á elho a e tus iha p osesu koleta, administrasaun no monitorizasaun iha liñas ministeriais, no mos aumentu servisus e e Go e u ofe ese. Lukrus no manan hosi dividendus, taxas visa, arendamentu propriedade no taxas rejistu veikulu espera sei aumenta ba valor ida signifikativu iha 2016 kompara ho valor OR 2015 . Ne e hanesan resultadu hosi dividendus e e aás hosi Banku Central, kontrolu makaas liu tan hosi imigrasaun, akompanahamentu makaas ba arendamentu hosi Governu nia propriedade no aumentu iha kuantidade veikulus iha Timor-Leste. Projesaun ba tinan seluk hatudu katak tendensia positivu e e ko ti ua, hafoi hadia o efo sa ekanismus koleksaun iha ministerius.

2.6.2.3: Jurus

Jurus reflete pagamentu jurus e e simu hosi osa e e ai iha fundu Governu nian. Jurus espera sei tun to o . illau iha ko pa a ho . illau iha OR 2015 10 . Ida e e ta a Go e u ago a ai hela deit ese a osa ki ik iha ko tas Governu nian kompara ho tinan hirak liu ba, no t e de sia ida e e sei ko ti ua iha futuru. ‘ese a osa ki ik o ko t oladu ha esa si al positi u ta a Go e u eduz hela balansu osan molok atu hasai osan hosi Fu du Mi a ai FM . Politika e e kontribui ba retornu hosi FM nia investimentus, tamba rendimentu hosi ativus FM aás liu taxa jurus hosi osa e e ai iha Go e u ia ko tas.

2.6.2.4: Ajensias Autonómas

Agora dadaun sira liu ba ajensias barak iha ona sira nia estadu finanseiru muda ba autónoma tuir lei. Jeralmente, iha entidades autónomas iha tipu tolu: x I stituisoe s Pú likas e e koleta eseita x I stituisoe s Pú likas e e la koleta eseita x Emprezas Estadu Entidades hotu- hotu e e legal e te autó o as ago a atu ha ii iha a ei a ida katak laiha si a ia despeza ida e e sejeitu a ko t ola ka e ifikasau hosi Ministériu Finansas – maibe pagamentus hotu sei haruka elektronikamente ba Banku Central atu prosesa. 10 Tabela 2.6.1.1. hatudu 0.0 millaun ba jurus, tamba e e hein katak valor jurus sei kontinu ki ik liu 0.5 millaun.