Pájina | 52
Medidas
Medidas prinsipais ba kapital menor maka: x 2.5 milloens ba Ministeriu Obras Publikas, Transporte no Komunikasaun atu
sosa ekipamentu, inklui 0.70 millaun atu sosa ekipamentu beé no saneamentu no 0.43 millaun atu sosa tanker no veikulu espesial seluk. Ida
e e atu ko t i ui a hadia saúde o a ie te o is populasu Ti o e se. x 2.2 milloens ba Konsellu Ministrus atu sosa ekipamentu atu bele produz
dokumentus no materiais ho seguransa aás. x 0.5 millaun ba Ministeriu Defesa atu sosa ekipamentu ba forsas espesiais.
Investimentus
Governu konsidera 5.2 milloens hosi orsamentu kapital menor hanesan i esti e tu sosial. Ida e e ep ese ta 27.8 hosi despeza total projetadu ba
kapital menor iha 2016.
2.5.2.5: Kapital no Dezenvolvimentu
Hosi tabela 2.5.2.5.1, FKTL nia despezas kapital no dezenvolvimentu sae ona tanba inklui ona Fundu Infraestrutura hanesan Agensia Autonomu iha FKTL. Governu halao
ona revisaun ida ba projetus kapital no dezenvolvimentu hotu durante 2015 no priori
tiza hi ak e e iha eto u aás hosi investimentu. FKTL nia despezas kapital no dezenvolvimentu distribui hanesan 286.0 milloens ba FI, 23.0 milloens ba
Planeamentu no Dezenvolvimentu Integradu Distrital PDID no 20.4 milloens ba projetus kapital dezenvolvimentu seluk hosi liña ministerius no instituisoens estadu.
Tabela 2.5.2.5.1: PDID no Despezas Kapital Dezenvolvimentu Seluk m
2014 Atual
2015 BB1 Rec
2016 Orsamentu
2017 2018
2019 2020
Kapital Dezenvolvimentu Total 60.7
74.0 329.5
455.2 904.4
676.0 379.1
Fundu Infraestrutura Autónomo, eks. emprestimus
- -
286.0 410.0
857.5 627.2
328.3 Programas Dezenvolvimentu
Distrital 29.2
32.8 23.0
23.9 24.9
25.9 26.9
Ministerius Ajensias 31.4
41.2 20.4
21.2 22.1
23.0 23.9
Fontes: Diresaun Nasional OrsamentuMdF, ADN no Ministériu Planeamentu no Investimentu Estratéjiku, 2015
Pájina | 53
2.5.3: Fundu Infraestrutura
Tuir PED, desenvolve infraestruturas prinsipais hanesan rede eletrisidade, estradas, pontes, fornesimentu beé, portus, no sistemas irigasaun hanesan elementu xave atu
apoia kresimentu ekonómiku sustentável no transformasaun sosial iha Timor-Leste. Atu alk
a sa o jeti u ida e e, Go e u esta elese FI iha , e e fi a sia
projetus infraestrutura xave boot boot liu 1.0 millaun. Desde 2011, total 2.675 bilhaun hetan aprovasaun no aloka ba FI atu finansia programa 22, inklui Parseria
Públika Privada PPP no empréstimu externu.
Iha 2016, VI Governu Konstitusional deside atu inklui FI hanesan Agensia Autonomu iha FKTL.
Ida e e sei elho a orsamentu pluri-anual tanba projetu nia orsamentu la presiza sura fila-fila tinan- tinan no balansu
e e la gasta sei afati iha fu du e e iha fim do ano fiscal. Governu mos introdus ona programa Manutensaun no
Rehabilitasaun atu haforsa nesesidade atu halao manutensaun ba infraestrutura e e diak.
Go e u ia p ojetu elet isidade e e susesu sai ha esan etapa dahuluk hodi harii i f aest utu a ázika e e k ítiku a u a kai o i estido p i adu si a. Programa
ida e e ezulta o a iha ga a te a elet isidade a kuaze hosi teritoriu tomak. Ho p og a a elet isidade e e esik e ata, Go e u agora prioritiza
i esti e tu iha est adas asio ais, po tus, ae o po tus, a aje s, e e aio ia sei finansia liu hosi empréstimu. Obras sivil boot sira konaba estradas no programas
Tasi Mane komesa dadauk ona, no liu hosi 60 hosi orsamentu FI iha tinan 2016 sei aloka a p og a as ua e e.
Orsamentu total ba FI ekslui emprestimus iha 2016 maka 286.0 milloens no atu distribui ba programas oin-
oi . Aliña ho Polítika Go e u e e te i iha lete , porsaun boot liu hosi orsamentu FI aloka ba programa estradas 36.4, Programa
Dezenvolvimentu Tasi Mane 19.8, programa setor finanseiru 6.7 no programa aeroportus 5.6.
Tabela 2.5.3.1: Despeza FI tuir Programa m
Dadus Infraestrutura, milloens
Orsamentu Retifikativu
2015 Projesaun
Atual 2015
Transferensia 2015 ba 2016
Apropriasaun Foun
Orsamentu 2016
Infraestrutura Total Inklui emprestimus
317.3 275.9
41.4 351.5
393.0 Infraestrutura Total
eksklui emprestimus
247.3 247.3
0.0 286.0
286.0
Agrikultura no Peskas 7.2
13.5 0.0
2.0 2.0
Beé no Saneamentu 4.6
3.3 0.0
12.5 12.5
Dezenvolvimentu Urbanu no Rural
9.6 7.2
0.0 12.2
12.2 Edifisius Publikus
8.7 8.7
0.0 3.6
3.6 Setor Finanseiru
19.1 19.1
0.0 19.1
19.1