Kapital Menor Despezas FKTL

Pájina | 52 Medidas Medidas prinsipais ba kapital menor maka: x 2.5 milloens ba Ministeriu Obras Publikas, Transporte no Komunikasaun atu sosa ekipamentu, inklui 0.70 millaun atu sosa ekipamentu beé no saneamentu no 0.43 millaun atu sosa tanker no veikulu espesial seluk. Ida e e atu ko t i ui a hadia saúde o a ie te o is populasu Ti o e se. x 2.2 milloens ba Konsellu Ministrus atu sosa ekipamentu atu bele produz dokumentus no materiais ho seguransa aás. x 0.5 millaun ba Ministeriu Defesa atu sosa ekipamentu ba forsas espesiais. Investimentus Governu konsidera 5.2 milloens hosi orsamentu kapital menor hanesan i esti e tu sosial. Ida e e ep ese ta 27.8 hosi despeza total projetadu ba kapital menor iha 2016.

2.5.2.5: Kapital no Dezenvolvimentu

Hosi tabela 2.5.2.5.1, FKTL nia despezas kapital no dezenvolvimentu sae ona tanba inklui ona Fundu Infraestrutura hanesan Agensia Autonomu iha FKTL. Governu halao ona revisaun ida ba projetus kapital no dezenvolvimentu hotu durante 2015 no priori tiza hi ak e e iha eto u aás hosi investimentu. FKTL nia despezas kapital no dezenvolvimentu distribui hanesan 286.0 milloens ba FI, 23.0 milloens ba Planeamentu no Dezenvolvimentu Integradu Distrital PDID no 20.4 milloens ba projetus kapital dezenvolvimentu seluk hosi liña ministerius no instituisoens estadu. Tabela 2.5.2.5.1: PDID no Despezas Kapital Dezenvolvimentu Seluk m 2014 Atual 2015 BB1 Rec 2016 Orsamentu 2017 2018 2019 2020 Kapital Dezenvolvimentu Total 60.7

74.0 329.5

455.2 904.4 676.0 379.1 Fundu Infraestrutura Autónomo, eks. emprestimus - - 286.0 410.0 857.5 627.2 328.3 Programas Dezenvolvimentu Distrital 29.2 32.8 23.0 23.9 24.9 25.9 26.9 Ministerius Ajensias 31.4 41.2 20.4 21.2 22.1 23.0 23.9 Fontes: Diresaun Nasional OrsamentuMdF, ADN no Ministériu Planeamentu no Investimentu Estratéjiku, 2015 Pájina | 53

2.5.3: Fundu Infraestrutura

Tuir PED, desenvolve infraestruturas prinsipais hanesan rede eletrisidade, estradas, pontes, fornesimentu beé, portus, no sistemas irigasaun hanesan elementu xave atu apoia kresimentu ekonómiku sustentável no transformasaun sosial iha Timor-Leste. Atu alk a sa o jeti u ida e e, Go e u esta elese FI iha , e e fi a sia projetus infraestrutura xave boot boot liu 1.0 millaun. Desde 2011, total 2.675 bilhaun hetan aprovasaun no aloka ba FI atu finansia programa 22, inklui Parseria Públika Privada PPP no empréstimu externu. Iha 2016, VI Governu Konstitusional deside atu inklui FI hanesan Agensia Autonomu iha FKTL. Ida e e sei elho a orsamentu pluri-anual tanba projetu nia orsamentu la presiza sura fila-fila tinan- tinan no balansu e e la gasta sei afati iha fu du e e iha fim do ano fiscal. Governu mos introdus ona programa Manutensaun no Rehabilitasaun atu haforsa nesesidade atu halao manutensaun ba infraestrutura e e diak. Go e u ia p ojetu elet isidade e e susesu sai ha esan etapa dahuluk hodi harii i f aest utu a ázika e e k ítiku a u a kai o i estido p i adu si a. Programa ida e e ezulta o a iha ga a te a elet isidade a kuaze hosi teritoriu tomak. Ho p og a a elet isidade e e esik e ata, Go e u agora prioritiza i esti e tu iha est adas asio ais, po tus, ae o po tus, a aje s, e e aio ia sei finansia liu hosi empréstimu. Obras sivil boot sira konaba estradas no programas Tasi Mane komesa dadauk ona, no liu hosi 60 hosi orsamentu FI iha tinan 2016 sei aloka a p og a as ua e e. Orsamentu total ba FI ekslui emprestimus iha 2016 maka 286.0 milloens no atu distribui ba programas oin- oi . Aliña ho Polítika Go e u e e te i iha lete , porsaun boot liu hosi orsamentu FI aloka ba programa estradas 36.4, Programa Dezenvolvimentu Tasi Mane 19.8, programa setor finanseiru 6.7 no programa aeroportus 5.6. Tabela 2.5.3.1: Despeza FI tuir Programa m Dadus Infraestrutura, milloens Orsamentu Retifikativu 2015 Projesaun Atual 2015 Transferensia 2015 ba 2016 Apropriasaun Foun Orsamentu 2016 Infraestrutura Total Inklui emprestimus 317.3 275.9

41.4 351.5

393.0 Infraestrutura Total eksklui emprestimus 247.3 247.3

0.0 286.0

286.0 Agrikultura no Peskas 7.2 13.5 0.0 2.0 2.0 Beé no Saneamentu 4.6 3.3 0.0 12.5 12.5 Dezenvolvimentu Urbanu no Rural 9.6 7.2 0.0 12.2 12.2 Edifisius Publikus 8.7 8.7 0.0 3.6 3.6 Setor Finanseiru 19.1 19.1 0.0 19.1 19.1