Konstrusaun Unidade Pediátriku iha Ospital Nasional Guido Valadares, Dili.

Página 22 de 61 komunidade, enkuantu dokumentu konkursu konstrusaun nian aprezenta tiha ona ba KNACNA ba prosesu aprovizionamentu. Projetus rua ne’ebé nia finansiamentu adia mak hanesan: 1 Polísia Fronteira nia Instalasoens ba Alojamentu no 2 Alojamentu, Sentru FormasaunTreinamentu, SedeKuarteis ho Rezidénsia ba Polísia Marítima Defeza F-FDTL hakarak dezenvolve kapabilidades hodi asegura katak nia bele sai fleksível no versátil liu, dezenvolve kapabilidades militares konjuntas ho servisus seguransa seluk no prontu atu enfrenta ka hasoru dezafius ho ameasas.Modelu foun ba F-FDTL ne’e inklui Programas Defeza 20 no 96 Projetus Defeza, inklui investimentu kapital relevante ba ekipamentu ho infra- estruturas hodi dezenvolve no mantein F-FDTL ne’ebé sustentável. Projetus tolu husi sia ne’ebé finansia iha 2014 halo hotu ona: Kazerna Hera, Rezidénsia Naval no Konstrusaundezenvolvimentu instalasoens Servisus Apoiu, Relasoens Públikas no Formasaun ka Treinamentu. Husi projetus restantes hitu,haat mak hahú ona no hala’o daudaun mak hanesan: 1 Konstrusaun Eskritóriu Polisia Militar Faze 3, 2 Konstrusaun postus F- FDTL iha distritus 4, 3 Institutu Nasional Defeza ho 5 5 Postus Seguransa Rejionais F- FDTL nian Iha total programa Defeza ne’e prevé katak presiza 1.3 millaun iha 2016. 0.193 sei aloka ba Konstrusaun Edifísiu Polísia Militar, 0.427 milloens sei aloka ba Postus FFDTL, 0.250 milloens ba FFDTL niasentru treinamentu no formasaun iha Metinaro no 0.422 milloens ba Institutu Nasional Defeza.

4.2.13 Programa Solidariedade Sosial

Programa ida ne’e iha pasta FI inisialmente kobre Konstrusaun Monumentu 12 Novembru ho Jardin Erois.Projetus rua ne’e halo hotu ona no husi 2013 akresenta tan Konstrusaun Monumentu Nicolau Lobato iha rotunda Aeroportu Dili. Projetu ida ne’e fizikamente halo kompletu iha 2013 enkuantu estátua halo iha 2014, no restante pagamentu hein atu halo iha finais 2014. Portantu, la iha tan ona orsamentu ne’ebé aloka iha 2015 ho 2016.

4.2.14. Programa Tasi Mane

Dezenvolvimentu áreas Kosta Sul nian, ne’ebé nakonu ho rekursus naturais oioin, hein katak bele promove dezenvolvimentu, kria empregu, hadi’a kondisoens moris, jera indústrias oioin no estimula ka dudu ekonomia no atrai mos investimentu. Dezenvolvimentu ekonómiku prinsipal sei okorre ka akontese iha kosta sul, no tuir buat ne’ebé salienta ka realsa iha PED sei foka liu ba indústrias petrolíferas no gáz, tanba setor petrolíferu mak hanesan Timor-Leste nia fonte Reseitas Estadu ne’ebé boot liuhotu. Reseitas hanesan ne’e uza hodi finansia kuidadus saúde, edukasaun, seguransa ho defeza no dezenvolve ho mantein infra-estruturas nasaun nian. Expansaun setor petróleu ho gáz hasoru difikuldades tanba falta infra-estruturas iha área Kosta